17. Opetuskerta 10.2.2025
Käsitellyt asiat
– Polaris
– Latitudin määrittäminen Polaris-havainnon perusteella
– Pieni Karhu
Kotitehtävät
– Monisteen sivut 149, 151
– Kirjan sivut 109-110
– Monisteen tehtävä F3 (sivu 265)
– Kirjan tehtävät 15-17 (sivu 121)
Lisätietoa ja ohjeita
– Polaristehtävä on lähes täysin varma tutkintotehtävä, kannattaa opetella hyvin ja säilyttää mallivastaukset.
– Polariksen korjaustaulukot on laadittu niin, että kaikki Polariskorjaukset (a0, a1 ja a2) ovat plusmerkkisiä. Tämän takia korjausten lopuksi tehdään aina kategorinen 1 asteen vähennys
– Huomaa, että taulukossa a0-korjauksen asteet on merkitty vain joka viidennelle riville. Myös välissä olevilla riveillä on mahdolliset täydet asteet huomioitava
– A0-korjaus interpoloidaan taulukon arvoista. Huomioi että tässä muutoksen suunta vaihtelee ja A0 (interpoloitu) lisäkorjauksen arvo voi olla negatiivinen! Lisäkorjauksesta riippumatta lopullinen kokonaiskorjaus on aina reilusti positiivinen.
– Polaristehtävien mallivastaukset F on julkaistu
– Hyvä englanninkielinen opetusvideo Polarismittauksesta>>.
Vähän toisenlainen lähestyminen esimerkiksi lomakkeen suhteen…
(Kohdasta 6:58 alkava osuus Position plotting sheetin käytöstä käsitellään kurssilla myöhemmin keväällä.)
– Tunnilla keskusteltiin, osittain kotitehtävän ratkaisuun liittyen, keskilatitudin käyttämisestä merkintälaskussa. Tarkastellaanpa sitä vielä:
Merkintälasku on menetelmä, jolla voidaan laskea:
a) aluksen sijainti (koordinaatit) tunnettuun suuntaan kuljetun tunnetun matkan jälkeen (= koordinaattien muutos)
b) kahden koordinaattipisteen välinen suunta ja etäisyys
Näissä tehtävissä käytetään keskilatitudimenetelmää, eli tarkkuuden lisäämiseksi käytetään lähtö- ja tulopaikan latitudien (matemaattista) keskiarvoa.
Merkintälaskukaavalla 4. Δλcos(φk)
lasketaan longitudiminuutin pituus meripeninkulmina (=departuuri).
Tätä samaa kaavaa käytetään, kun halutaan määrittää longitudiminuutin pituus tunnetulla latitudilla. Koska tässä tapauksessa leveysaste ei muutu (φk=φ), käytetään kaavassa tunnettua latitudin arvoa. Sama pätee myös paikannuskarttalomakkeen yläkulmassa olevassa päinvastaisessa laskutoimituksessa: dep = φ/(M•cosφ)
Näissä tehtävissä käytetään tunnettua (tai annettua) latitudin arvoa.
Hyvä nyrkkisääntö on, että keskilatitudia käytetään silloin kun liikutaan sijainnista toiseen ja halutaan laskea tähän liittyviä tekijöitä tai määritetään kahden koorinaattipisteen välistä suhdetta.
Seuraavalla kerralla 24.2.2025 (viikolla 8/2025 Espoon kouluissa on talviloma)
– Polarishavainnon käyttäminen sijoittjana
– Sekstanttikorkeuden laskeminen ennalta
– Cassiopeia