Käsitellyt asiat

– Kolme sijoittajaa
– sijoittajan virhemarginaali
– Kuutehtävät jatkuivat

Kotitehtävät

– Monisteen sivut 110-112
– Kirjan sivu 111

– Monisteen tehtävä C1, C6 (sivut 258-259) ja B7 (tämän sivun lopussa)
– Kirjan tehtävä 29 (sivu 123) loppuun

 Lisätietoa ja ohjeita

– Kirjan tehtävän 29 toinen tehtävä (viimeinen lause) keskinopeuden laskemisesta on asettelultaan ongelmallinen: Kysytään nopeutta tehtävässä aiemmin määritettyyn FIX-paikaan.

Aluksen keskinopeus voidaan laskea luotettavasti vain joko:

-havaitusta paikasta havaittuun paikkaan = FIX1→FIX2 (jolloin saadaan toteutunut nopeus), tai
-merkintäpaikasta merkintäpaikkaan = DR1→DR2 (jolloin saadaan oletettu nopeus)

(Nopeutta (tai kuljettua matkaa) ei koskaan lasketa oletuspaikasta havaittuun paikkaan DR → FIX)

– Tunnilla käyty ja kurssimonisteen esitys havaitun paikan (FIX) sijainnin todennäköisyyksistä kolmen sijoittajan muodostamassa virhekolmiossa on tarkoitettu lähinnä herättämään älyllistä pohdintaa

Näitä pohdintoja ei tarvitse huomioida kurssitehtävien ratkaisemisessa, niiden osalta pitäydytään kirjan opeissa: FIX on virhekolmion keskustassa

Kolmion keskipiste määritetään kulmapuolittajien leikkauspisteellä. Kulmapuolittaja piirretään kulman kärjestä vastakkaisen sivun keskipisteeseen

– Kolmen sijoittajan osalta ilmeisen epätarkan sijoittajan käsittelyssä noudatetaan tarvittaessa kirjan ohjetta jättää epätarkka sijoittaja kokonaan huomioimatta. Jos mitään havaintoa ei ole jonkin havainnon epävarmuudesta, aluksen liikkuessa on epävarmimpana pidettävä sijoittajista vanhinta

– Jos mitään poikkeuksellista ei tiedetä tapahtunut havaintojen välillä, muista sijoittajista poikkeava sijoittajan tarkkuus johtuu todennäköisesti havainto- tai laskentavirheestä. ”Jos sijoittaja heittää paljon – epäile ensin itseäsi”

– Kolmen sijoittajan käyttäminen merenkulun tähtitieteellisessä paikanmäärityksessä on hyvin poikkeuksellista. Käytännössä paikanmääritykset tehdään yleensä havaintojen säännöllisesti jatkuvasta sarjasta, käyttäen kahden viimeisen mittauksen tulosta. Sijainti määritetään merkintälaskulla edellisen havainnon FIX-paikasta lähtien. Tai jos edellisestä havainnosta on kulunut pidempi aika (merkintälaskulla ei saada määritettyä kohtuullisen tarkkaa DR-sijaintia) tehdään kaksi uutta havaintoa.

– Jos tutkintotehtävässä edellytetään kolmen sijoittajan samanaikaista käyttämistä, se ilmaistaan jotenkin tehtävänannossa. Aluksen liikkuessa oletus on aina se, että sijainti ratkaistaan havaintojen ketjua käyttäen, kahdella sijoittajalla kerrallaan.

Kuutehtävien lomaan, jos kiinnostusta ja harrastusta riittää, on ratkaistavaksi uusi ja vähän erilainen Aurinkotehtävä:

Tehtävä B7
Alus on Japania lähestyessään joutunut ankaran myrskyn kouriin. Rajuilman laannuttua 13.4. aamulla arvioidaan aluksen sijainniksi N40° E155°. Laivakellon mukaan 6:30 ja kronometrin näyttäessä 08:27:10 mitataan Auringon yläreunan korkeus 14°05,6´ ja kronometrin näyttäessä 12:52:20 Auringon alareunan korkeus 58°45,2´. Havaintojen välillä alus on kulkenut 15,5 solmun keskinopeudella tosisuuntaan 209°. Määritä aluksen sijainti jälkimmäisen havainnon hetkellä. Indeksikorjaus on +0,7´, silmänkorkeus 10,5m, lämpötila +22 °C, ilmanpaine 980mb.
(vihje: arvioitu DR-paikka on ilmeisen virheellinen)

Muuten toivon meille kaikille hyvää ja rauhoittavaa joulun ja uudenvuoden juhlinnan aikaa! Nähdään taas ensi vuonna.

Seuraavalla kerralla  13.1.2025

– Tähdet
– Aries
– Sideerinen tuntikulma (SHA)