Hyvä Kippari!

Olemme taas vastikään vaihtaneet vuotta, vaivattomasti ja peruuttamattomasti. Uuden vuosiluvun kirjoittaminen vaatii vielä vähän keskittymistä, mutta ainakin allakan mukaan kohti kevättä ollaan jo hyvää vauhtia menossa.

Espoon Kippareille päättynyt vuosi on ollut hyvä. Suuren laivan köli ui syvällä ja tarpeellisetkin kurssin korjaukset ottavat aikansa. Toiminnan painopisteenä on aivan alusta alkaen ollut huviveneilijöiden navigointikoulutus. Tätä kunniakasta tehtävää olemme jatkaneet kaikella sillä innolla, mitä vapaaehtoistyössä voi olettaakin. Laivurikursseiltamme valmistui taas runsaasti yli kaksisataa oppinutta uutta kipparia. Espoon Kipparit jatkaa maamme kärkipäähän kuuluvana navigaatiokouluttajana.

Syksyllä Suomen Navigaatioliitto julkaisi saaristolaivurikursseille uuden oppikirjan, jonka otamme käyttöön nyt tammikuussa. Kipparien opettajien yhteistyöllä koko opetusmateriaali on uudistettu ja on mielenkiintoista nähdä, miten opetus sen avulla etenee. Myös tähtitieteellisen merenkulun materiaalit on uusi opettaja saanut vääntää mieleisikseen.

Olemme kurssilaisilta kuulleet, että laivurikurssien opetus on teoriassa ihan käytännöllistä – vai oliko se päin vastoin. Tämä tarkoittanee sitä, että monet, varsinkin saaristolaivurikurssin aloittaneet, ovat yllättyneet käytännön veneilyyn liittyvien oppien tullessa esiin vain kokeneiden opettajien sivulauseissa. Karttaharjoitukset, loputtoman tuntuinen säädösten viidakko ja navigoinnin teoria hallitsevat kaikkia opetuskertoja. Vaikka kurssin oppitunteja saatiin viime syksystä alkaen lisättyä kahdella, opettajat tuntevat edelleen melkoista painetta satojen uusien asioiden läpi käymisessä edes siinä määrin, että laivuritutkintoon voidaan turvallisesti astella. Kaikille kurssilaisille ei tätä turvallista tietämisen tunnetta valitettavasti näytä syntyvän, sillä tutkintoon uskaltautuvien määrä pysyy sitkeästi vain runsaassa puolessa kurssin aloittaneista. Tämä siitäkin huolimatta, että tutkinnossa reputtaneita on hyvin vähän, yleensä enintään pari prosenttia osallistuneista.

Käytännön veneilykoulutuksen tarve tuli selkeästi esiin runsas vuosi sitten tehdyssä jäsenkyselyssä. Tämän perusteella johtokunta ja opettajat ovat johdonmukaisesti pyrkineet tähän suuntaan. Syvästä kölistä huolimatta olen iloinen voidessani kertoa, että tänä keväänä saadaan viimein käyntiin ensimmäiset, kansainväliseen huvivenepätevyyteen oikeuttavat käytännön veneilykurssit. Jo ennen niitä järjestetään puolen laivurikurssin laajuinen venetekniikkakurssi, jossa keskitytään moottoreihin ja voimansiirtoon. Myös veneilyä aloitteleville tai sitä suunnitteleville ollaan räätälöimässä omia käytännön veneilyyn liittyviä kursseja. Mielenkiintoisena hankkeena on käynnistynyt selvityksemme veneilyn simulaatioympäristön käytöstä opetuksen täydentämisessä ja todenmukaisia tilanteita jäljittelevänä harjoitusympäristönä.

Uusista tuulista huolimatta haluan kuitenkin korostetusti pitää mielessä seuramme kunniakkaat perinteet ja muistuttaa siitä ansiokkaasta työstä, jonka perusteella voimme nyt turvallisin mielin avata näitä uusia ulottuvuuksia espoolaisten huviveneilijöiden osaamisen ja turvallisuuden kehittämisessä. Tervetuloa kaikki Kipparit aloittamaan seuran 55. toimintavuotta. Toivottavasti näemme tulevissa tapahtumissa ja jos sinulla on niiden kehittämiseen hyviä ehdotuksia, odotan kiinnostuneena postiasi.

Teijo Toivonen
kommodori

Kippareiden jäsenilta 18.11.2015

Teksti: Anna-Leena Solhagen, kuvat: Janne Laaksonen

Marraskuun jäsenillan vieraana oli Helsingin venepoliisin päällikkö Jarmo Niininen.

Merikapteenin pätevyyden lisäksi Niinisellä on vankka kokemus venepoliisista jo 30 vuoden ajalta. Vesitehtävien ohella hän toimii koirapartiotehtävissä.

Helsingin venepoliisin toiminta-alue kattaa Porkkalan ja Porvoon välisen merialueen saaristoineen. Käytössä on kaksi varsinaista partiovenettä: 8,5 –metrinen Ville 1 ja lähes kymmenmetrinen Ville 2. Täydennyksenä toimii pieni avovene, jolla pääsee ahtaisiin paikkoihin kuten esimerkiksi siltojen alle. Kalusto on kovilla, sillä kauden aikana kummankin partioveneen tehtävät liikkuvat 700-900 tunnin välillä.

Vilkas vesiliikenne tarvitsee valvontaa. Kuljettajien kunnon ja veneen hallinnan sekä nopeusvalvonnan varmistamisen osuus on peräti 80% venepoliisin tehtävistä. Veneiden varusteista tärkeimmät tulee löytyä. Näitä ovat sammutin, pelastusliivit, mela sekä yleensä myös ankkuri.

Ylinopeuksiin poliisi puuttuu herkästi. Rikkomusten syynä on useimmiten nopeusrajoitusmerkkien jääminen huomioimatta, mutta myös välinpitämättömyys. Niininen kertoi myös mielenkiintoisen seikan ylinopeusrangaistusten suuruudesta: ´Rikesakolla selviää vesillä jopa kaksinkertaisesta ylinopeudesta ja vasta tämän jälkeen päädytään kovempiin rangaistuksiin ja päiväsakoille. Tieliikenteessä raja on paljon tiukempi.´

Eräs pahimpia ongelmakohtia on vilkas väylä Katajanokalta Eiran edustalle. Runsas poikittaisliikenne edustan saariin edellyttää hyvin alhaista nopeutta pelkästään turvallisuussyistä. Niininen korostaa myös vesillä liikkumista rennolla mielellä: ´Liian usein riskitilanteita aiheuttaa jääräpäisyys ja tiukka omista suunnitelmista kiinni pitäminen.´

Vesilläliikkujien sesonki on samalla vilkkainta ruorijuoppojen aikaa. Viime vuosina ruorijuoppojen määrä on laskenut. Aivan harvinainen ei ole tilanne, jossa venettä ohjaa kokematon kippari juopuneen ohjeiden mukaisesti. ´Myös tällöin juopunut ohjeiden antaja katsotaan veneen päälliköksi ja tuomitaan ruorijuopumuksesta´, muistuttaa Niininen.

Venepoliisin tehtäviin kuuluvat myös vesiliikenneonnettomuudet ja muut turvallisuustehtävät. Erilaiset ihmisten ja eläinten etsintätehtävät sekä myös metsästys- ja kalastusvalvonta kuuluvat venepoliisin tehtäväkenttään. Vuosittaisiin noin 180 vesilläolopäivään sisältyy noin tuhat toimeksiantoa.

Sekalaiset toimeksiannot saaristoisella ja vaativalla vesialueella uppotukeista pelastustehtäviin edellyttävät usein myös erikokoista ja –tyyppistä kalustoa. Venepoliisi toimiikin tiiviissä yhteistyössä sekä merivartioston, tullin että meripelastusseuran kanssa laajalla ja vaativalla toiminta-alueellaan.

Jäsenmaksut 2016

Espoon Kipparien jäsenmaksu säilyy ennallaan 15,00 eurona. Jäsenmaksun maksaminen on edellytys seuran toimintaan ja tilaisuuksiin osallistumiselle.

Tästä vuoden 2016 jäsenmaksusta alkaen laskut lähetetään ensisijaisesti sähköpostina osoitteeseen, jonka olet jäsenrekisteriin antanut. Niille, joiden sähköpostiosoite ei ole tiedossa, lähetetään lasku vanhaan tapaan kirjeitse. Toivomme, että käyt lisäämässä oman sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin, jos sitä ei siellä vielä ole. Kannattaa käydä muutenkin tarkistamassa tietosi. Järjestelmään kirjautumisesta löytyy yksityiskohtaiset ohjeet.

Jos et koe jäsenyytesi jatkamista tarpeelliseksi, muistutamme ettei jäsenmaksun maksamatta jättäminen ole riittävä tapa ilmoittaa tästä!

Johtokunta 2016

Syyskokous valitsi uuden johtokunnan. Puheenjohtajana jatkaa Teijo Toivonen ja varapuheenjohtajana Martti Helamaa. Uusina johtokuntaan valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Jaakko Huuhtanen, Esa Makkonen ja Sauli Solhagen.

Kipparien keväteskaaderi

Teksti: Teijo Toivonen, kuvat: Karinkiertäjät ry

Espoon Kipparit tekee keväteskaaderin toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Suuntaamme 27.-28.5.2016 omalla porukalla Sipooseen, Onaksen saariryhmään kuuluvalle Långön saarelle, jossa saamme käyttöömme Karinkiertäjät ry:n tukikohdan. Tämän luonnonkauniin yli 30 hehtaarin saaren jyrkille rannoille on rakennettu ajanmukaiset leveät laiturit poijukiinnityksin, joihin on hyvä rantautua niin purje- kuin moottoriveneellä. Tukikohdassa on tilava ja hyvin varustettu grillikatos, huvimaja, Puu Cee ja hyväksi tunnettu sauna, jonka luonnollisesti lämmitämme perjantai-iltana.

Retki tehdään omilla veneillä ja se on tarkoitettu Espoon Kipparien jäsenille (miehistöineen). Osallistuminen yöpymisineen on maksuton ja edellyttää ennakkoilmoittautumista, joka alkaa huhtikuun lopussa. Varaa päivät jo nyt kalenteriisi.

Syksyn laivuritutkinnot

Teksti: Juha Pitkänen

Oli syksyisen lämmin perjantai, joulukuussa, ja vettä satoi ihan maahan asti, kun valtakunnalliset laivuritutkinnot järjestettiin 11.12.2015.

Espoon Omnia järjesti yhteensä seitsemän Saaristomerenkulun kurssia Espoonlahdessa, Kilonpuistossa, Olarissa ja Tapiolassa. Rannikkomerenkulkua opiskeltiin kahdella kurssilla Olarissa ja Tapiolassa.

Merenkulkuopin tutkinnot järjestetään kaksi kertaa vuodessa, huhti- ja joulukuussa. Tämän syksyn kursseilla Navigaatioliiton valtakunnallinen tutkintopäivä oli siis perjantaina 11. joulukuuta. Espoon Kipparit järjesti tutkinnot Rehtorintien koulussa Espoonlahdessa, Etelä-Tapiolan lukiossa, Omnian tiloissa Espoon keskuksessa sekä Omnian tiloissa Suurpellossa.

Laivuritutkintoihin osallistui kaikkiaan 108 kipparikokelasta, joista 105 kokelasta läpäisi tutkinnon.

Saaristotutkintoon uskaltautui yhteensä 84 henkilöä, joista KAIKKI suorittivat tutkinnon hyväksytysti. Saaristokurssilaisten tenttitulosten keskiarvo oli jälleen Navigaatioliiton arvosteluasteikolla kiitettävä 24,05 pistettä.

Saaristotutkinnossa paras tulos oli 29,0 pistettä, jonka saavuttiva Toni Asola ja Tuomas Oja. Onneksi olkoon!

Saaristotutkinnon vaikeimpana tehtävänä pidettiin tehtävää 2, jossa kysyttiin Kansainvälisten meriteiden säännöstä:
´Jatkat matkaa 3,0m väylää pitkin ja kuljet turvallisella nopeudella.
Mainitse neljä asiaa mitä Kansainvälisten meriteiden sääntöjen mukaan pitää huomioida arvioitaessa turvallista nopeutta.´

Tehtävä oli 2 pisteen arvoinen, ja pistekeskiarvo oli 1,14 (56,86%) pistettä.

Helpoin puolestaan oli tehtävä 3, jossa kysyttiin tuloaikaa 4,5m väylälle:
´Olet Lappörenin lounaispuolella 3,0m väylällä matkalla koilliseen ja klo 14.30 on Lappörenin eteläkärki suoraan sivulla. Jatkat matkaa merkittyä väylää pitkin. Milloin saavut 4,5m väylälle kun nopeutesi on 8 solmua?´

Tehtävä oli 3 pisteen arvoinen, ja pistekeskiarvoksi tuli loistava 2,84 (94,71%) pistettä.

Rannikkokursseilta tutkintoon osallistui kaikkiaan 24 henkilöä, joista 21 kokelasta suorittivat tutkinnon hyväksytysti. Kaikkien tulosten keskiarvoksi rannikon osalta tuli 22,80 pistettä, joka sekin vastaa kiitettävää arvosanaa Navigaatioliiton arvosteluasteikolla.

Rannikkotutkinnossa täyden pistemäärän, 30 pistettä, saavutti Eva Regnér. Onneksi olkoon!

Rannikkotutkinnossa vaikeimmaksi tehtäväksi osoittautui tehtävä numero 8, jossa kysyttiin tutkan avulla tehtävää reitinsuunnittelua:
´Yön pimeydessä sään ollessa lähes tyyni on sijaintisi 60°03,0´N 025°03,0´E. Ohjaat kompassisuuntaa 093°. Tarkoituksesi on ajaa 9m väylälle ja jatkaa matkaa väylää pitkin Ytter Tjärhälleniin saakka.

a) Tee merikartalle tutkanavigointia varten reitin etukäteissuunnittelu, navigoidessasi käytät tutkan VRM ja EBL.

b) Miten määrittelet käännöspisteet ja miten teet kulkusuunnantarkistuksen?

c) Mitkä ovat käännöspisteiden koordinaatit?

Tehtävä oli 3 pisteen arvoinen, ja pistekeskiarvoksi tuli 1,59 (53,0%) pistettä.

Helpoin rannikotutkinnon tehtävä oli tehtävä 9, joka sisälsi perinteisiä oikein-väärin väittämiä.
´Ilmoita rasti ruutuun menetelmällä, mikä seuraavista väitteistä on oikein, mikä väärin.

a) Merenpohjan muoto ei vaikuta aallokon ominaisuuksiin.

b) Sadekuurot ja lumisade näkyvät hyvin tutkakuvassa.

c) Aallon korkeus ilmoitetaan metreinä.

d) Hyrräkompassi on riippuvainen maan magneettikentästä.

Tehtävä oli 4 pisteen arvoinen, ja pistekeskiarvoksi muodostui 3,61 (90,25%) pistettä.

Tutkintojen diplomienjakotilaisuus järjestetään sunnuntaina 14. päivänä helmikuuta 2016 Helsingin messukeskuksessa Vene 16 Båt -messujen yhteydessä.

Tilaisuuteen tullaan kutsumaan kaikki tutkinnon suorittaneet ja diplomin tilanneet kipparit noutamaan diplominsa. Ne uudet kipparit, jotka eivät pääse paikalle, saavat diplominsa kotiin postitettuna.

Kevään koulutuksia

Teksti: Juha Pitkänen

TAMMIKUU

Tähtitieteellisen merenkulun kurssi
Syksyllä alkanut kurssi jatkuu Tapiolassa, jossa opettajana Teijo Toivonen
Rannikkomerenkulun kurssit
Tapiolassa, jossa opettajana Teijo Toivonen ja Olarissa, jossa opettajana Martti Helamaa
Saaristomerenkulun kurssit
Kilonpuistossa, jossa opettajana Juha Kilpeläinen (kaksi kurssia), Olarissa, jossa opettajana Esa Makkonen ja Tapiolassa, jossa opettajana Juha Pitkänen (kaksi kurssia)

HELMIKUU

Venemessuilla neljä tietoiskua merenkulkukurssien koulutusjärjestelmästä

MAALISKUU

CEVNI-kurssi
Ruusutorpassa 5.-6.3., opettajana Juha Pitkänen
TUTKA-kurssi
ABOA-MAREN koulutuskeskuksessa Turussa 12.-13.3., opettajana ABOA-MARE:n kouluttaja

HUHTIKUU

LRC-kurssi
VIVI:n tiloissa 9.4., opettajana Ari Caselius
SRC-kurssi
Toteutuminen on vielä epävarmaa

TOUKOKUU (AVOVESI)

Diesel/polttomoottorikurssi
Järjestetään loppukeväällä, opettajana Mikko Kari

Kipparit tutustuivat Louheen

Teksti: Jorma Puttonen, kuvan lähde: Wikimedia

Espoon Kippareiden marraskuun ekskursio suuntautui Upinniemeen, jossa monitoimialus Louhen päällikkö otti meidät lämpimästi vastaan. Alukselle mentäessä hän esitteli rannassa olevia sota-aluksia, koska tiesi meidän olevan niistä kiinnostuneita. Sisällä laivassa tutustuimme laivaston nykyiseen organisaatiomalliin ja katsoimme muutaman videon. Kävimme samalla antoisan keskustelun komentosillalla nykyisistä laitteista ja niiden "helppoudesta" merenkulussa. Myös paperiset kartat löytyivät karttapöydältä kuten tietysti pitääkin.

Retkelle osallistui 21 kipparia. Komentajakapteeni veti esittelykierroksella yhtä ryhmää ja alipäällystö kahta muuta. Tutustuimme konehuoneen saloihin sekä metalliverstaaseen, jossa kaikki aluksella korjaukset tehdään omatoimisesti. Kun varusmiehet eivät ole lomilla, on aluksella 15 hengen miehistö. Varusmieskokki valmistaa maukkaan ja riittävän ruuan koko miehistölle. Aluksella on myös sauna, joka oli kaiken lisäksi lämmin! Varusmiehet saavatkin käydä saunomassa päivittäin niin halutessaan.

Louhi edustaa uusinta öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatekniikkaa. Se pystyy keräämään öljyä avovedessä korkeammassa aallokossa kuin nykyiset torjunta-aluksemme sekä jääolosuhteissa siihen erikseen asennettavien laitteiden avulla. Louhi pystyy muun muassa ottamaan talteen vaarallisia aineita ja selviämään kemikaalipilvestä miehistön vaarantumatta. Se soveltuu myös vaarassa olevien alusten hätähinaus-, palonsammutus- ja muihin pelastustehtäviin.

Louhen on tilannut Suomen ympäristökeskus ja se on Itämeren tehokkain ympäristövahinkojen torjunta-alus. Merivoimat ylläpitää ja miehittää monitoimialuksen, jota voidaan käyttää ympäristövahinkojen torjunnan lisäksi mm. merikaapelin laskuun, sukellustoimintaan ja erilaisiin huoltotöihin. Aluksella on myös valmiudet miinojen laskuun ja sen jäissäkulku- ja hinausominaisuudet ovat erinomaiset. Lisäksi alus on varustettu laitteistolla, jolla mitataan meren tuuli- ja aallokko-olosuhteita.

Louhi on osa laivastoamme, jonka tehtävänä on turvata kauppamerenkulkua ja toimia puolustuksessa yhteistyössä muiden aselajien kanssa.

Retken aikana keli on sateinen ja tuulinen, mutta se ei haitannut lämminhenkisen ja antoisan retken tunnelmaa. Olimme aluksella yhteensä yli kaksi tuntia ja saimme mieltä askarruttaviin kysymyksiimme vastauksia.

Öta Louhi

Valmistaja: Uudenkaupungin Työvene Oy
Valmistusvuosi: 2011
Hankintahinta: 48 milj. euroa
Uppouma: 3 000 tonnia
Pituus: 71,4 metriä
Leveys: 14,5 metriä
Syväys: 5 metriä
Nopeus: 15 solmua
Moottoriteho: 4 × 1 800 kW
Jääluokka: IA super
Asuintilat: 40 henkilöä
Fi-Fi,hinauskyky: 65tbp
jääharjat, kemikaalitorjunta
keruuleveys: 42 m
tankit: 1057 m3 (öljy) + 186 m3 (kemikaalit)

Välimeren eskaaderi 2016

Teksti ja kuva: Janne Laaksonen

Espoon Kipparien perinteinen Välimeren eskaaderi toteutetaan jälleen ensi syksynä, nyt jo viidettä kertaa.

Tänä vuonna kohteena on todennäköisimmin Kroatian rannikko ja ajankohta syyskuu 2016. Tarkemmin paikka ja aika määräytyvät ilmoittautuneille kippareille järjestettävässä ensimmäisessä tapaamisessa. Ilmoittautuminen on avattu Espoon Kipparien webbisivuilla. Ilmoittaudu tästä linkistä. Myös joitakin miehistöpaikkoja on vapaana.

Seuraavassa kipparikokouksessa valitaan sitten kullekin venekunnalle sopiva vene (valitussa kohteessa kyseisenä ajankohtana saatavana olevista). Jokainen osanottaja vastaa itse matkajärjestelyistä lähtösatamaan ja jokainen kippari/venekunta vuokraamastaan veneestä.

Ilmoittautuminen muuttuu sitovaksi, kun venevaraukset kipparikokouksen jälkeen on välitetty vuokraajalle. Lisätietoja saa osoitteesta eskaaderi@espoonkipparit.fi